Keskustaoikeistoko ei huolehdi vähävaraisista?


Usein poliittisessa keskustelussa luodaan kuvaa ankarasta oikeistosta, joka alasajaa heikommassa asemassa olevien etuudet. Mutta onko tämä koko totuus?

Saksa koostuu 16 osavaltioista. Osavaltioiden tilanteita vertailtaessa on todettu, että keskustaoikeiston ollessa osavaltion hallituksessa ihmisillä menee paremmin muihin hallitusvaihtoehtoihin verrattuna. Muun muassa työttömyys on osavaltioissa silloin pääsääntöisesti matalampi, samoin kuin valtionvelka.

Suomessa on otettu käyttöön nuorisotakuu. Tavoite on kannatettava ja päällisin puolin katsottuna takuu tuntuu oikealta. Kouluttautuminen on tosiankin tärkeää. Mutta onko takuu oikea lääke yhteiskuntamme nykyoireisiin? Vastaus on helppo löytää: nuorisotakuu ei luo yhtäkään uutta työpaikkaa. Siihen käytetyt resurssit voisi myös sijoittaa Suomen kilpailukyvyn parantamiseen, esimerkiksi investoimalla suoraan koulutukseen.

Suomen työttömyysaste lähestyy 10 prosenttia. Ehkä tärkein kysymys onkin, miten luoda uusia työpaikkoja. Millä lääkkeellä uusien työpaikkojen luominen onnistuisi parhaiten? Yrittäjyys on Suomen kilpailukyvyn säilyttämisessä keskeisessä asemassa. Ainoastaan uusia ideoita kehittämällä voidaan luoda uusia työpaikkoja Suomeen. Juuri kilpailukyvyn suhteen näen nuorisotakuun ongelmallisena. Ainakin osa nuorista tulkitsee viestin nuorisotakuusta seuraavasti: “Minun ei tarvitse tehdä mitään löytääkseni töitä, sillä valtio huolehtii minusta”. Kannustaako tällainen nuoria ottamaan vastuuta omasta elämästään? Kannustaako takuu yrittäjyyteen ja aloitteellisuuteen, joita tarvitsemme kipeästi työpaikkojen luomiseen yhteiskunnassamme?

Hyvillä ongelmanratkaisijoilla ja ideanikkareilla on nyt kysyntää. Ehtymätöntä rahasampoa ei ole kenelläkään, mutta uskottavalla ja lujalla talouspolitiikalla voi edelleenkin saada hoidettavakseen kokonaisia valtakuntia. Eikä tämän tarinan paha todellakaan ole keskustaoikeisto.